Like The Phoenix I Rise.

To 18.3: A: Jooga 45min I: 8km rento - Oikeastaan ihan hyvää juoksua.

Pe 19.3: LEPO

La 20.3: 9km 4.07/km - Aivan hirveä keli. Lumia ei ollut aurattu ja sitten kun oli, niin oli pirun liukasta. Reippaasti piti juosta 3.50-vauhtia kymppi, mutta ei tuossa kelissä onnistu.

Su 21.3: 15km kevyt - Ei ongelmia.

Itä-Suomessa kaivataan lunta. Ruoho jo paikkapaikoin näkyy. Hyvä ettei leskenlehdet kuki. Kiva on ihmisen juosta kuivia asfalttiteitä, mutta kyllähän se valkea talvi saisi olla. Pääsisi hiihtämään. Sekin on tietysti ihan mukavaa, ettei tarvitse lenkille pukea itseään eskimoksi, vaan voi ihan shortseissa jolkottaa. Lunta ei oikein ole enää nimeksikään. Olisko joku 70cm vain.

Tällä viikolla voi sanoa jotenkin jo treenanneensa. Jalkakaan ei ole pahalta tuntunut ja kuntokin on taustoihin nähden sopiva. Ei se hyvä ole, muttei toivotonkaan. Kyllä se vaan aina tuollainen vaiva sen 4-6 viikkoa ottaa. Täältä sitä vielä noustaan tuhkasta. Tai lumesta.

Ne, jotka ihmettelevät Joensuun Maratonin reittimuutosta kerrotaan seuraavaa: Pekkalan sillan remonttihommat estävät vanhan reitin käytön. Ihmisethän eivät muutoksista tykkää ja valituksia uudesta reitistä tulee. Tässä kuitenkin pieni lista asioista, mitä pitää uuden reitin suunnittelussa ottaa huomioon. Lukekaa se, ja koittakaahan näillä ehdoilla suunnitella hyvä reitti ennen kuin alatte ehdottelemaan parempia reittejä.

• lähtö ja maaliintulo urheilukentältä - seuraamisen ja huollon takia
• noin 10km lenkki - pystyy järjestämään kaikki matkat samalla reitillä
• mahdollisimman paljon asfalttia - reitti on nopeampi, eikä upota
• mahdollisimman vähän tienylityksiä, mielellään ei yhtään valoristeystä - sitoo liikenteenohjaajia ja kaupunki ei tykkää sulkea valoristeyksiä
• jos on hiekkatietä, niin ei märkää tai sulamatonta sellaista - kukaan ei tykkää kuraisista vaatteista
• Ei paljon risteäviä teitä - ettei liikenteenohjaajien määrä nouse mielettömyyksiin
• Ei suuria korkeuseroja - pienikin mäki kertautuu maratoonareilla neljäksi pieneksi mäeksi
• Mahdollisimman paljon kevyen liikenteen teitä - turvallisuuden takia.
• Vähän jyrkkiä mutkia - vauhti hidastuu
• Paljon pitkiä suoria - vauhtia on helppo pitää yllä
• Ei tuulisia aukeita - vastatuuli ei ole kiva juttu

Siinäpä nyt alkuun muutamia. Ei oo nimittäin helppoa.

Loppuun vielä otsikon innoittaja.

Hyvän rajamailla.

To 11.3: Vesijuoksu 45min - ihan hyvä tuntuma, vaikka halli oli mummoja täynnä.

Pe 12.3: LEPO + Hieronta.

La 13.3: LEPO - Appiukon 60-v synttärit.

Su 14.3: 9km rento - Aivan hyvän tuntuista, vähän lihakset väsyivät loppua kohti.

Ma 15.3: 8km VL - Vähän liukas keli joten jalat väsy, mutta hengitys ei.

Ti 16.3: 45min Vesijuoksu/-jumppa - vähän juilimista takareidessä ja pakarassa, mutta ei paha.

Ke 17.3: Kuntopallojumppa 45min + 500m/1.29 + 2min + 5x200m/31"-33"/1.30 - Yläselkä meni aika juntturaan kuntopallojumpasta, mutta oikeastaan aika helppoja oli nuo vedot. Eihän nuo vauhditkaan ollut kovia, mutta silti.

Nyt on sitten laitettu vähän yritystä päälle. Kahdeksan viikkoa aikaa treenata ja sitten ei sais hävitä yli 2min kärjelle Lahdessa. Se tuntui kyllä vähän pelottavalta vielä viikko-pari sitten, kun ei juoksemaan päässyt ja ne lyhyetkin juoksut tuntuivat hengityksessä hirveältä. Nyt on kuitenkin kellon soundi vähän ruvennut kirkastumaan ja olen päässyt kivuttomasti juoksemaan. Pientä kiristystä aina ajoittain on samoilla aluiella, mutta vähenee koko ajan.

Parasta on ollut se, että kovempaa juoksu ei tunnu hirveän pahalta. Tänäänkin nuo ratavedot oli aika helppoja. Vielä on matkaa sinne 3.20/km vauhtiin, mutta en pidä mahdottomana. Painoa pitäis alkuperäsen tavotteen mukaan tiputtaa 3kg kahdessa kuussa. Se on mahdollista, mutta katsotaan onko se nyt järkevää.

Saattaa olla, että laduille ei uskalla ennen lämpösempiä järvenjääkelejä lähteä. Mitään mäkihiihtoa ei voi nyt ajatella. Nyt vaan perusduunia ja siitä sitten eteenpäin. Sillenhän se meni ennen tuota reisivammaakin. Miksei menis nytkin?

Pieni ihmetys on alkanut nousemaan pieniin mieliimme tuolla toimistolla. Missä on suunnistajat? Hannu "Big Air" Airilaa ei ole näkynyt pitkään aikaan, Pajunen on ollut näkymättömissä, SP:tä näkee vain blogissa. Ainut jonka on nähty treenaavan on tietysti Raivosaari. Mies ei muka enää harjoittele, mutta silti on topfitissä. Ei oo maajoukkuepaikkakaan varmaan kaukana. Sehän nyt tiedettiinkin kyllä.

Jiri "Slipknot" Karjalainen, muuten paisko 2.57 sen tonnin, mutta löytyi vielä parempikin. Uutela nimittäin peittosi Jirin loppusuoralla. Se on hyvä, että löytyy kilpakumppaneita ja tuon tasoisia juoksijoita.

Täältä muuten löytyypi se lupaamani Stam1nan arvostelu.

Huimia kilometrejä.

To 4.3: Jooga 45min + 6km rento - Vähän parempaa, jalat tosin aika väsyneet.

Pe 5.3: LEPO

La 6.3: 7km kevyt - Pientä kireyttä takareisi-pakara-akselilla, mutta ihan jees.

Su 7.3: Jooga 30min - tuntemuksia takareidessä, joten juoksu jäi väliin

Ma 8.3: Vesijuoksu 6x1min kovaa/1min hiljaa - muuten juilii reisi ja pakara, mutta vedessä ei tunnu miltään.

Ti 9.3: 7km juoksu - 2x300m reipas + 100m kovaa - Turpaan tuli Jiriltä, mutta ei sattunut mihinkään.

Ke 10.3: 8km - 4km "kova" 3.54/km - Koko päivän tuntu jalassa ja pakarassa, mutta se ei juoksulla ainakaan pahene.

Kovasti nyt näyttäisi olevan selkäperäistä tämä vaiva. Tai joku puristus iskiashermossa. Kipu liikkuu välillä pohje-alaselkä ja istuminen provosoi sitä niin saakelisti.

Aika kaukana tuo juoksu on siitä joulukuun tuntumasta, mutta ei tämän iltainen kova 4km aivan hirveää ollut. Ihan ei täysi puristus ollut päällä ja kelihän oli todella huono. Varmaan tuo tuossa kelissä olisi alle 3.40-vauhtia mennyt, mutta sitten olisi tuntunut erinomaisen pahalta. Pikkuhiljaa on juoksukilometrit viikossa noussut. Viime viikolla tuli jo 18km! Valitettavasti vähän turhan hitaasti nousevat. Mutta minkä perkele teet, jos ei oo ehjä.

Paino on pysynyt 71kg:n tuntumassa. Että jos tästä nyt pystyisi treenaamaan jotenkin järkevästi, niin kai SM-maastoihin voisi päästä siihen 3.20-kuntoon. Katotaan nyt. Ärsyttäähän tämä tällainen fincke-juiliminen, mutta ei voi mtn.

Jirppa se painelee sitten tontun Tampereella sunnuntaina. Katellaan meneekö 2.58 rikki.

2,5 kuukautta, eikä tietoakaan ylikunnosta!

Pe 26.2-Su 27.2: LEPO - Ajelu bänditreeneihin, bänditreenit ja ajelu pois.

Ma 1.3: Vesijuoksu 5 x 1' kova/1' kevyt - Ei tuntunut kuin viikonlopun väsymys.

Ti 2.3: Vesijuoksu/-jumppa 40min - Ei kipuja, aivan jees.

Ke 3.3: Lihaskunto+hyppelyt 45min + 5km juoksu - 1000m 3.11+500m. 1.31 - Lihaskunto hyvä, muuten on niin ja näin.

Bänditreenit oli ja meni. Kovasti oli kivaa ja mikä elämys olikaan perjantain lätkämatsi. Nyt se pitäisi sitten alkaa tämä treenaaminen. Vähän koitin viritellä keuhkoja tänään suunnistajien rinnalla. Ei juoksussa mitään vikaa, mutta hengittäminen oli myrkkyä. Ei uskoisi sitäkään niin kamalaksi. Niin kuin oltaisiin raastinraudalla kurkunpäätä vedelty. Suht helppoa noiden väsyneiden vauhtien juokseminen oli. Ehkä tästä vielä... Suunnistajat ainakin oli kärjen osalta aika tikissään.

Sitten pääaiheeseen.

VEIKKAUKSEN LOPPURAPORTTI

Suurpujottelusta ei tullut mitalia.13. oli Poutiaisen Tanja. Poju ja Toomio 2 arvasivat melko lähelle kymppiä veikatessaan.

Lepistö ja Korpi tanssahtelivat aivan hienosti vapaaohjelmansa ja nousivat. Pikachu ja Vänksä arvailivat kuutossijan oikein.

Naisten viestin tiesi Vänksä ja Silsa Uuhi. Silsa väitti kyllä, että Pirjon sukset jäätyivät. En itse sitä kuitenkaan usko, vaan luulen kunnon vaan olevan paska. Komeesti naikkoset kuitenkin hiihtivät mitaleille.

Yhdistetyn hommista eniten perillä olivat Uuhi ja Jalo. Neljäs sija oli Manniselta hyvä suoritus. Koivurannan kisat eivät oikein lähteneet taaskaan. Ikävä on Lajusta. Kiva kuitenkin, että Tallukselle oli hyviä kelejä Kanadan maissa hiihtelyyn.

Pujottelun sijoitusta ei arvannut kukaan, mutta Johkun nousu alkoi tästä. Johku otti nimittäin yhdeksästä viimeisestä kohteesta vain 3 virhepistettä. Siellä pistettiin ruokakunnan arvojärjestys uusiin puihin noilla veikkauksilla.

Naisten 30km:n sijoituksen arvasi jopa kuusi oikein. Hiukan tuossa ennakossa sokeuduin ja olinkin itse veikannut kultaa. En silti ole kovinkaan suuri Aikku-fani.

Miesten 50km arvasi oikein vain Johku! Miten joku voi arvata 13.??? Naislogiikkaa...

Seitsemän seppää arvasi Kanadan voittajaksi lätkässä. Ei se toki varmaa ollut ollenkaan ja finaali oli parhaita lätkämatseja pitkään aikaan. Hopean kohtalon tiesi vain Sartsa ja Toomio 2. Ja Suomen pronssiin ei sitten uskonut kukaan. Suomen paskimmista peleistä saisi sellaisen hyvän dvd-paketin näiden Sotakoirien ja Lännenkoirien rinnalle. Nimi olisi Hakattu Koira.

Sitten siis Lopulliset Sijoitukset.

Eli voitto valui Lahteen ja Patongille. Luulisi tästä voitosta saavan voimaa potkuihin. Onnittelut ja muistutus asfalttikäyttäytymisestä. Sartsa ei sitten päässyt Lahden matkalle, mutta melko komeasti veikattu kuitenkin. Johkun vallaton nousu nosti hänet pronssille, josta ei kyllä juurikaan kunniaa heru. Jumbosijan nappasin tietysti itse parhaan palkinnon vuoksi. Varmistin tämän vielä toisella joukkueella, joka oli sitten toiseksi huonoin. Kurukin pääsi tähän kastiin hyvästä alusta huolimatta. Eli tästä voidaan päätellä että E-Pohjanmaalta tulee uskomattoman kovaa urheilutietämystä.

Patonkin voipi meilata tilinumeron ja luottokorttinsa numeron ja tunnusluvun, niin hoidan tuon maksun pois.

Kiitoksia osallistuneille! Seuraavalla kerralla jatkammekin muiden aiheiden parissa.