Tilastopaja on erinomaisen laaja tietokanta. Halutessaan tai kapeakatseisuuttaan voi sitäkin selailla kuin piru Raamattua. Olit kirjoituksessasi ottanut ”tulevien konttaajien” tarkasteluun sarjan P14 ja tuhat metriä. On totta, ettei kyseisellä matkalla ole kyseisessä sarjassa top 10 -listalle päästy.
Tonnia juostiin aikanaan kovaa. Tämä sarja ja matka eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Nykyään 14-vuotiaat juoksevat useammin 800 metriä. Tällä matkalla top 10 -lista koostuu seuraavasti: 2010-luvulla on tehty kaksi aikaa, 2000-luvulla neljä, 90-luvulla kaksi, 80-luvulla yksi ja 70-luvulla yksi. Eli 60 prosenttia on juostu aikavälillä 2000–2012. Ei niin huonosti, vai mitä? 1 500 metrin esteissä välillä 2000–2012 juostu kuusi aikaa.
Etten itsekin sortuisi liian kapeaan otokseen, otetaan tarkasteluun myös 13- ja 15-vuotiaat. 800 metrillä 13-vuotiaiden kaksi kärkiaikaa on viime vuodelta. Teodor Franzell alitti entisen kärkiajan yli 3,5 sekunnilla. (Itse asiassa taitaa olla tilastopajassa ajat väärältä matkalta.) Neljä ajoista on juostu 2000–2012. Saman ikäluokan 1 500 metrin kärkitulokset ovat yhtä lukuun ottamatta juostut 2000-luvulla. Pari vuotta vanhempina eli 15-vuotiaina ovat juosseet itseään kaikkien aikojen top 10 -listalle vuosina 2000–2012 seuraavasti: 800 metriä kaksi, tuhat metriä kaksi ja 1 500 metriä neljä.
Pidemmän matkan juoksijoista 1997 syntynyt Alajärven Ankkureiden Antti Ihamäki juoksi puolimaratonin 14-vuotiaana 1.27.10 ja viime vuonna 1.17.57.
Pituudesta mariseminen on jo sinänsä absurdia. Onhan Jalasjärveltä lähtöisin oleva Eero Haapala ehtinyt hallissa pompata uuden Suomen ennätyksen. Muutenkin juuri pituudessa on aikuisten miesten taso aivan eri luokkaa kuin esimerkiksi 90-luvulla. Junnusarjoissa 14-vuotiaisiin asti pituuden top-listat ovat pääosin 2000-luvulla tehtyjä.
Se, ettei urheilijoita näissä lajeissa ole Etelä-Pohjanmaalla, ei todellakaan kerro koko Suomen tasosta. Listoja tutkaillen voi myös kysyä kuinka moni ”kärkikympissä” oleva on aikuisena pystynyt esimerkiksi arvokisaedustukseen. Tuossa P14-sarjan tonnin listassa tähän ovat pystyneet vain Maaskola (7.) ja Paunonen (14.) aikuisten sarjoissa. Se ei silti vähennä heiltä edellä olevien saavutuksia. Esimerkiksi Sohlon veljekset löytyvät lähes kaikkien nuorten ikäluokkien kärkiviisikosta. Molemmilla on yksi SM-mitali aikuisten sarjassa ja myös maaotteluedustus.
Suomen kansalaisten keskimääräinen fyysinen kunto on laskenut. Se on varmaa. Humu-ryhmästä ja Valosta voi olla monta mieltä. Yleisurheilijoiden harrastajamäärät ovat laskeneet. Kilpailevien lajien kirjo on kasvanut. Se ei kuitenkaan ole yleisurheilua harrastavien vika, ettei heitä sen enempää ole.
Suomi on sen verran pieni maa, että kulloinkin huipulla oleva laji vaihtelee. Viime aikoina mitalisteja on tullut melko laajasti kautta koko yleisurheilun. Oman näkemykseni mukaan yleisurheilussa on jopa pieni noususuhdanne menossa, sisulisäsarjoissa on kovia lupauksia.
Kirjoituksessasi tuomitset jääkiekon lajina. Jääkiekolla voi olla huonojakin lieveilmiöitä. Median esille tuoma väkivaltaisuus on silti hyvin pieni osa lajia, eikä se oikeuta koko lajia haukkumaan. Kiekkoileva lapsi tai nuori sentään liikkuu ja kuntoilee. Useasti jopa ammattimaisemmin kuin monessa muussa urheilulajissa.
Itse Etelä-Pohjanmaalta lähteneenä, kaukana top-listoista juosseena olen aina ihmetellyt tapaasi kritisoida urheilua. Pidät itseäsi urheilumiehenä, mutta silti kohdistat kirjallisen mustamaalauksesi nykyurheilijoihin. Se ei mielestäni edistä millään lailla minkään urheilulajin arvostusta.
Yksi mikä on varmaa, on se, ettei nykysuomalaisten heikkenevä fyysinen kunto ole missään määrin urheilua harrastavien syytä. Syyt siihen ovat muualla.
Tomi Pyylampi
Joensuun Katajan yleisurheilujaoston tj.
Etelä-Pohjanmaan piirinmestari pitkiltä ratamatkoilta 1995"

SU: Jooga 30'
MA: 7km kevyt
TI: Futsal 15' + juoksu + lihaskunto
KE: Futsal 20' + jooga 15' + juoksua
TO: 12km hiihto
PE: 8km hiihto - kovaa n. 4km¨
LA: LEPO
SU: LEPO

MA: 11km kevyt
TI: Futsal 15' + aitakoordinaatiot + 2km
KE: 6km VL (3.19-5.30/km)